2025 - Kajaanin teknillinen seura ry

Kainuun Insinöörit ja Kajaanin Teknillisen Seura tekivät yhdessä yritysvierailun Vieremälle torstaina 6.11.2025. Kohteessa tutustuttiin Ratesteel Oy ja Ponsse Oy yrityksiin, juurikin tässä järjestyksessä.

RATEsteel konepaja on osa evijärveläistä Ateno Oy:tä (https://ateno.fi/ratesteel/ ). Konepaja on toiminut Ponsse Oy:n hitsattujen rakenteiden toimittajana reilut kaksikymmentä vuotta. Isäntämme konepajalla oli tehtaanjohtaja Sami Hiltunen, joka kertoi miten paikallisesta pienestä verstaasta on kasvettu ja opittu merkittäväksi osaksi laaduntekijänä Vieremän ekosysteemissä. RATEsteelin toimitusvarmuus perustuu optimoituun toiminnanohjausjärjestelmään, kuten Sami vakuutti: ”Me tiedämme reaaliaikaisesti mitä tehtaalla tapahtuu."

Neuvotteluhuonealustuksen jälkeen jakauduimme kahteen ryhmään tutustuen tuotantoon tehtaan lattialla. RATEsteelin tehtaan lattialla mukaamme tuli Laatu- ja kehityspäällikkö Erkki Kaatrasalo

Prosessivuot, työmenetelmät, turvallisuus, ja joustavuus – pääsimme katsomaan konkreettisesti, miten toimitaan, kun ollaan päämiehen naapurissa ja ollaan osa Ponsse Oy:n logistiikkaa.

Lyhyesti sanottuna kaiken kattavasti toiminnan ajavana voimana on aina ollut ja tuleekin olemaan asiakas. Tätä on alleviivattu yrityksen perustajan Einarin Vidgrenin ajoista, ja se viitoittaa tietä menestykseen yhä tänään. Tuotantolinjastot, toiminnan tahdittaminen, alihankkijaverkosto, ja asiakasta lähellä oleva Huolto – ne kaikki ovat tärkeitä. Ja tietysti jatkuva oppiminen. Näin Ponsse on kasvanut markkinoiden ykköseksi, ja yhä tänään se on sitä, kun puhutaan määrämittaan kaadetun puun korjuukalustosta (Cut-to-length).

Pisteenä i:n päällä Tommi yhdessä Jussi Virkkusen (laatumies) kanssa vei meidät läpi kaikkien merkittävimpien osien neljän hehtaarin tuotantotiloissa. Tehdaskierroksella nähtiin käsin kosketellen, miten linjasta pukataan ulos likimäärin kymmenen uutta Ponsse merkistä harvesteria tai keruukonetta vuorokaudessa. Siitä se syntyy, yli 21 000 toimitettua konetta tähän mennessä.

Mukana matkassa meitä oli yhteensä viistoista tekniikasta innostunutta – kaikkien yhteinen loppulausunto oli, että olipa hyvät isännät, ammattilaisten ottein ohjelmat ja ylöspito onnistunut!. Näitä lisää…!

Perinteisesti ruska oli jo hellittänyt, mutta KTS vaen teki retken nauttien Akkovaaran "maahisista maisemista"... ja nauttien metsäisen pitopöydän antimista. Eli Kajaanin Teknillisen Seuran perinteinen ruskaretki järjestettiin sunnuntaina 26.10.2025. Tänä vuonna retki suuntautui Kouta-Vuores Retkipoluille Akkovaaralle. Mainio kohde. Tuli todellakin todettua, että Akkovaaran maisemat ovat parasta alueellamme, ja kalliot poimiva polku on helmi Kajaanin kupeessa. Retkipaikkana siis täydellinen.

Matkassa meitä oli yhdeksän syyssäähän uskaltautunutta rohkelikkoa, mukana seuran jäsenten lisäksi perheenjäseniä. Seura tarjosi osallistujille niin kuumaa kuin kylmääkin tankattavaa. Ja kunnon retkeläisinä oli usealla mukana myös omaa ”ekstraa”.

Nämä tapaamiset lataavat akkuja niin fyysisesti kuin henkisesti – hyvä me! 😊 Ensi vuonna uudestaan…

Kajaanin Teknillisen Seuran viisi asioista selvää ottavaa henkilöä teki vierailun Majasaaren alueelle perjantaina 24.10.2025 perjantai-iltapäivän lopuksi. Eteemme aukeni todellinen materiaalien kierrätyksen ekosysteemi!

Ensimmäinen kohteemme oli Kainuun kuntayhtymän Ekokymppi (https://www.ekokymppi.fi/, katso myös kalvoesitys liitteenä). Seuramme jäsen Eero Piirainen toimi ryhmän johtajanamme johdattaen meidät ensin katsomaan biohiilipilottia. Ison varaston perältä löytyi kolmen KAMK-tutkijan porukka työnsä ääressä. Viikon viimeisin pyrolyysipanos oli jäähtymisvaiheessa. Projektin tutkijoiden tavoitteena on tutkia erilaisten orgaanisten materiaalien (esim. rakennuspuujäte, puuvilla) hiiltymistä hapettomassa tilassa. (pyrolyysiprosessi). Tutkijat analysoivat pyrolyysituotteita, tutkivat niiden rakenteita, ja arvioivat mahdollisia käyttökohteita mm. niiden pidätysominaisuuksia.

Tässä pari linkkiä meneillään olevaan projektiin sekä liitteenä posteri: Biopeitto Kainuu | Luonnonvarakeskus ja Biopeitto Kainuu | GTK .

Hiiltymisen jälkeen menimme konttoritiloihin, missä Eero pitkää alueella yrityksessä työskennelleenä avasi meille monipuolisesti ja yksityiskohtaisesti, mitä on Ekokymppi kuntayhtymä, mitä alueella tehdään, miten toimitaan, sekä Eero arvioi myös tulevia kierrätykseen liittyviä näkymiä.

Mukaamme ajallaan liittyi Kumpulaisen Esa, Ekokympin Kiertotalous- ja vähähiiliasiantuntija. Esa avasi meille tulevia kiertotalouteen liittyviä toimia. Jo ihan lähitulevaisuudessa kiertomateriaalin vastaanottoa automatisoidaan, aluekeräyksen logistiikkaa tehostetaan ja aina on tilaa koulutukselle. Tavoitteena on että kansalaiset osaavat ja sitoutuvat oikeaan tekemiseen. Lopuksi Esa tutustutti meidät protovaiheessa olevaan keruukonttiin ja vaaralliset jätteiden keräysyksikköön.

Kiitollisina näkemäämme ja kuulemaamme ryhmämme ajoi ”tien toiselle puolelle” Ekokympin alueelta Kajaanin Romulle, kts. https://kajaaninromu.fi/ ja https://krnordic.fi/asiantuntijuus/kaupunkikaivostoiminta/. Siellä meitä oli opastamassa alan ja alueen todellinen asiantuntija, kunnossapidon esimies Erkki Ojala.

Erkki vei meidät aluksi koko prosessin sydämeen, ison monsterimurskaajan luokse. Sen kautta menee isompikin metalliluomus läpi kohtuullisen nopeasti, sekunneista puhutaan. Paloiteltu tavara liikkuu siitä edelleen parin magneettipisteen läpi halliin missä erilaiset erotteluyksiköt lajittelivat ainesosat toisistaan niin että linjaston lopulla syntyvä hyötymetalli ohjataan säkkeihin ja ”vierasaineet” omille poluilleen. Hyötymetallisäkit lähtevät kukin suuntaansa.

Asiakaskuntaa on kansallisesti ja kansainvälisesti. Senkin saimme kuulla, että Kajaani laatu tunnetaan tälläkin alalla. Esimerkiksi Saksassa vastaanottajat ovat kovasti ilahtuneita, kun alumiini säkit tulevat Kajaanista – Kajaani-laatua.😊

Prosessin läpikotainen esittely oli vaikuttavaa. Toki Erkki muistutti meitä yksikön avainluvuista: henkilöstöä alueella reilut 50 (mukaan lukien alihankkijat); metallia kulkee prosessin läpi vuosittain yli 60 000 tonnia; metallin kierrätysaste 95…99 %. Huimaa high-tech osaamista meidän kaikkien kajaanilaisten äärellä!

Loppuun oli paikallaan todeta, että Kajaanin Romun slogan ”KR - Kaupunki kaivos”, se on ihan taivahan tosi jo tänään!

TEK ja KTS kutsuivat jäseniään katsastamaan ajankohtaisia kuulumisia tiistaiksi 26.8. Kajaaniin Wanhalle Kerholle. Meitähän oli mukana reilun tusinan verran kuulolla sekä illan esiintyjät. Tapahtuman avauksen suoritti TEKin alueasiamies Oravan Jukka toivottaen tervetulleeksi kaikki. Jukka viittasi työmarkkinoiden edelleen haastavana jatkuvaan tilanteeseen todeten toki että TEKkiläiset aina pärjäävät, yhdessä toimien. KTS:n puheenjohtaja loi katsauksen seuran tilanteeseen. Seuran johtoryhmä jatkaa samalla ”henkilökunnalla” kuin edellisen vuoden, hyvää ei kannata vaihtaa 😉 Todettiin että tälle vuodelle 2025 seura on jo järjestänyt kahdeksan eri tapahtumaa sekä olimme yhdessä Insinööriliiton kanssa tutustumassa Kajaanin Teatteriin. Syksyä kohden pidetään vauhti vakaana.

Danske Bankin konttorin johtaja Juha Södeervik teki oikein napakan kiteytyksen mihin rahallisiin mahdollisuuksiin yhteistyö Akavalaisille (mukaan lukien TEKin väki) avaa. Paljon ja monipuolista. Sen jälkeen Dansken senioristrategi Tuukka Kemppainen kävi läpi kattavasti maailman raha- ja sijoitusmarkkinoiden nykytilaa. Tuukan esitys taustoitti perusteellisesti pankin arvioita sekä antoi katsauksen myös tulevista skenaarioista. Yhteenvetona voidaan todeta että Pohjois-Amerikan markkinat ovat edelleen maailman veturi, johon Danskekin ennusteissaan luottaa.

Virtuaalivaluuttojen ABC:n meille toi ymmärrettäväksi KAMK:n Hallinto- ja talousjohtaja Tuija Postari-Kivistö. Tuijan mainio esitys lähti liikkeelle hänen omasta kokemusperästään sijoittajaksi edeten nykypäivän ”sijoitusarkeen”, minkä osana ovat myös erilaiset kryptovaluutat. Bitcoin oli Tuijallakin se alkupiste, mistä sijoittaminen on laajentunut. Nykyisin portfoliossa ovat bitcoinin lisäksi toinen ”mahtivaluutta” Ethereum ryyditettynä erilaisilla Altcoin sijoituksilla. Miten toimia, mistä seurata ja miten varautua, kaikki nämä Tuija meille kertoi. Vaikka esitys oli hyvin subjektiivinen, voidaan sanoa, että samalla se oli ihanan puolueeton ja kattava katsaus. Tuija antoi loistavasti kenen tahansa aiheesta kiinnostuneen näkökulmiin vastauksia.

Kuultua ja nähtyä oli ilo pohtia ja vaihtaa muutenkin viimeisimmät kuulumiset Wanhan Kerhon tarjoaman kainuulaisen lohisopan ja illan kruunun kermakakun kera. Hyvä ilta – kiitos TEK ja esiintyjät!

Saimme erinomaisen tietopaketin tuulivoimaan liittyvästä teknologiasta ja tuulivoimaan kaavoitukseen liittyvistä asioista. Seminaariin osallistui 11 henkilöä ja luennoitsijana oli projektipäällikkö Jouko Putkonen Kajaanin Ammattikorkeakoulusta ja kaupungin arkkitehti Anne Siltavuori Kajaanin kaupungilta. Pääaiheina keskityimme:

tuulivoimateknologia ja sen kehityspolut
tuulivoima kaupungin kaavoituksessa

Aktiivinen kuulijakunta esitti hyviä kysymyksiä ja luennoitsijat antoivat kattavasti vastauksia. Saimme erinomaisen yhteenvedon tuulivoiman kehityskaaresta ja sen osuudesta energian kokonaistuotantoon historiasta tulevaisuuteen. Käsittelimme myös tuulivoiman fysiikkaa ja miten nämä asiat on huomioitu erilaisissa tuulivoimaratkaisuissa. Kaavoituksen osalta saimme lisäymmärrystä mitä kaikkea tulee huomioida tuulivoimapuiston suunnittelussa. Erinomainen tapahtuma kertakaikkiaan!

Isäntinä meillä olivat teatterin käyttöpäällikkö Matti Jääskeläinen yhdessä kaupungin rakennuttajapäällikön Henri Summasen kanssa. Miehet tiesivät juurta jaksaen osaltaan niin teatterin ja teatteritalon historiasta tähän päivään (https://kajaaninteatteri.fi/teatteritalo/nykypäivään) kuin myös uudistusprojektin yksityiskohdittain. Rakennuksen alkuperäinen 1905 kuosi on toki saanut vuosien varrella patinaa mutta uudistustyö tehtiin pieteetillä. Työn jälki toteutti niin museoihmisten kuin talotekniikan toiveita. Lopputulosta voi pitää mahtavan hyvänä kompromissina silmän kauneuden ja arjen käytännöllisyyden kesken.

Matti kertoi, että teatterin henkilökunnan reilusta neljästä kymmenestä kaksi kolmasosaa toimii ns. tukitehtävissä näyttelijöitä ollessa reilun tusinan. Iso koneisto kaipaa tukevan osaajakunnan. Kajaanin kaupungin teatteri on yksi viidestä Suomessa, joka tarjoaa alueteatteritarjontaa. Henri osaltaan totesi, että teatterin uudistus oli projektina ehkäpä haastavin tähän saakka hänen työurallansa. Työn kokonaisuuden hallinta samalla kun oltiin tarkkana joka ikisestä maalin väristä, se oli melkoinen rupikin kuutio. Työ kannatti. Jokainen voi tulla toteamaan kuinka mahtavan onnistunut on lopputulos.

Lopuksi toivotettiin teatterin väellä isot kiitokset. Insinöörien kanssa sovittiin, että yhteistyö jatkukoon!

Kokouksen puheenjohtajana toimi Keräsen Ville, tämäkin perinteiseen malliin, kuten myös sihteerinä häärien Jylängin Petteri. Kokousnuijaa kopsauteltiin tasaiseen tahtiin, täsmällisesti ja tehokkaasti. Sääntömääräiset kokousasiat sujuivat leppoisasti. Vuorovaikutteista keskustelua syntyi hyvässä hengessä mm. seuran toimikaudesta ja jäsenmaksusta. Toimikausi ja siihen liittyen mahdolliset muutokset Seuran sääntöjen käytännön tulkintoihin jätettiin uuden johtokunnan tehtävälistalle. Jäsenmaksun korotuksen osalta kannat jakautuivat melkoisen tasan. Lopulta päädyttiin yhteisymmärryksessä hyväksyä Johtokunnan esittämän ”inflaatiokorotus”.

Uuden toimikauden pääkohdat voidaan kiteyttää seuraavasti: tapahtumien osalta vähintäänkin samaa aktiivisuutta kuin 2024, taloudessa eletään ”suu säkkiä myöten” luottaen TEK tukeen, yhteistyö niin alueen yrityksiin, oppilaitoksiin ja yhteisöihin kuin vastaaviin kansallisiin toimijoihin. Vuoden pääteemat muodostuvat datakeskus ekosysteemeistä, tekoälystä sekä liikunta- ja puolustusteknologioista. Tekemistä yhdessä - jäsenten ja sidosryhmien hyväksi.

Vuosikokouksen jälkeen siirryttiin jälleen ravintola Rossoon iltapalalle. Hyvä ruoka ja mainio ruokaseura takasivat onnistuneen yhteenvedon kokousellemme. Kiitos kaikille mukana olleille!

KTS:llä oli ainutlaatuinen mahdollisuus saada tietoa konesalien ekosysteemistä ja erityisesti konesaleista vapautuvan ylijäämälämmön hyödyntämisestä. Tapahtumassa hankkeita esitteli KAMKin projektipäälliköt Silja Keränen sekä Janne Pietarila. Paikalla oli 15 kuulijaa.

Kävimme läpi yleisellä tasolla konesalien inventointihankkeita suomessa ja erityisesti Kajaanin tulevia hankkeita. Saimme lisäymmärrystä millaisia määriä ylijäämälämpöä konesaleista olisi saatavissa ja mittakaava on melkoinen. Saimme esittelyn mahdollisista hyödyntämiskohteista ja niihin liittyvistä konsepteista. Esitys herätti mielenkiintoisia keskusteluja. Yhtenä potentiaalisena kohteena ylijäämälämmön hyödyntämiselle on kasvihuoneet ja KAMK onkin toteuttanut omia pilottihankkeita näiden tutkimiseen. Kävimme tutustumassa kattoterassilla sijaitsevaan kasvihuoneeseen jonka lämmönlähteenä toimi vanhempaa mallia oleva laitteisto. Lisäksi pääsimme tutustumaan KAMKin omiin konesaleihin, jotka toimivat opetuksessa, projekteissa erinomaisina käytännön ympäristöinä, hienoa KAMK!

Esittelijäksi olimme saaneet kajaanilaisen Timo Porasen, joka toimii Saab Finland Tampereen yksikössä tuotekehityksen testaustiimin vetäjänä. Timo kävi esityksensä aluksi Saabin yleisesittelyn minkä jälkeen hän keskittyi yrityksen tuotekehitykseen, ja nimenomaan elektronisen sodankäyntiin liittyvään kehitystyöhön. Timo antoi meille johdannoksi elektronisen sodankäynnin tekniset peruskäsitteet ymmärtääksemme paremmin mistä puhutaan. Ja mehän opittiin, kysyttiin ja juteltiin ja taas opittiin. Ensinnäkin alalla kehitys on huimaa ja nopeaa. Vuosien sijaan puhutaan kuukausista. Keskeisessä asemassa ovat kevyesti varustetut, helposti liikuteltavat ja monistettavat tuotteet, jotka räätälöidään tarpeen ja kohteen mukaisesti. Senkin me opimme, että Saab tekee koko ajan opiskelijayhteistyötä myös Suomen yliopistojen kanssa. Melkoinen ryhmä nuoria on sitoutunut tavoitteelliseen kehitystyöhön.

Tämän monin tavoin kiintoisan tapaamisen aluksi rehtori Saren esitteli meille oppilaitoksen perustiedot. KAMK:lla opiskelee reilut 3700 opiskelijaa, heistä yli viisisataa tulee ulkomailta, yli 80 % Kainuun alueen ulkopuolelta, sekä 320 työntekijää ja yli 100 kansainvälistä kumppania. Työ- ja opiskelijatyytyväisyys on mittauksinkin todettu erittäin hyväksi, joten ei ole ihme, että KAMK on sijoittunut toistuvasti kärkisijoille maanlaajuisessa AMK-vertailussa.

Viime vuosina KAMK on aktivoitunut erinomaisesti ottaen vastuulleen kohtuullisen laajan alueen kehittämisen, ei pelkästään opinahjona vaan kasvavassa määrin yritystaloutta tukien ja ohjaten. Tiesitkö että Angry Birdsin siemenet on laitettu alulle KAMK:ssa? Viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 160 opiskelijoiden perustamaa yritystä, pelialan innovaatioita, sekä suuri määrä rakennustekniikan ja terveyden hoidon ammattilaista…monet toimijat ja toiminnot ovat saaneet alkunsa Kajaanista.

Datakeskukset ja niiden ympärille muodostuvat ekosysteemit edustavat tämän hetken yhtä polttopistealueista. KAMK on tähän panostanut jo vuosia mikä osaltaan tukee myönteisesti alueelle kaavailtujen hankkeiden turvallista veto- ja pitovoimaa. Matti esitteli opiskelijoiden ja tutkijoiden AMK:lla käytettävissä olevia tiloja ja laiteportfoliota. Yhdessä voitiin havaita että niin tilat kuin laitteet ovat herkeämättä käytössä.

Hyvällä syyllä voidaan sanoa, että ammattikorkeakoulumme Kajaanissa on uutta luova kasvukeskus. Rehtori esitteli Visio '30 strategian, mikä tähtää edelleen vahvistamaan ja kasvattamaan tätä pientä suurta korkeakoulua luomaan kestävän kehityksen kasvua Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Koillismaan ihmisten elää ja voida hyvin.

KAMK:n Edukamun ilmaiset kurssit löytyvät täältä: https://edukamu.fi
KTS suosittelee lämmöllä tutustumaan!